Aamulla syötiin "full" english breakfast hostellilla - sisältäen muroja, teetä, vaaleaa leipää ja tietenkin hilloa. Ei kahvia?! Tankattuamme lähdimme juna-asemalle tarkastamaan vilnan junan lähtöajan. Muttamutta. Tyypilliseen baltialaiseen tapaan tiskin takana jauhoi purkkaa nuori, äärimmäisen "asiakaspalveluhenkinen" nainen, joka pudotti pommin: "no trains to vilnius." "really!?" "really." "okay...thank you..." jostain muistan lukeneenikin, että baltia on bussien valtakuntaa. No, eihän siinä auttanut muu kuin lähteä hämmentyneenä/toiveikkaana bussiasemalle. Sieltä saimmekin onneksi helposti liput klo 23:50 lähtevään autoon, joka on 04:25 perillä vilnassa. Onnellisina ja liput taskussa hyppelimme takaisin franksiin, josta lähti ilmainen neuvostoajasta kertova kävelykierros. Oppaana toimi nuori opasharjoittelija, LOISTAVA: osasi kertoa asioista todella mielenkiintoisesti ja elävästi. Nähtiin sellaisia paikkoja joita ei oltaisi ikinä keksitty itse, mm. Stalin's birthday cake (empire state buildingia matkinut kolossi, joita on useita ympäri itä-eurooppaa) ja baltian maiden itsenäistymisestä kertova museo. Opittiin myös, että neuvostoaikaan rakennetuissa taloissa on melko varmasti viisi kerrosta, koska se oli siihen aikaan maksimi minkä sai rakentaa ilman hissiä. Ja ne ovat yleensä väriltään punaisia, yllätys yllätys. Lopuksi kierrokseen kuului shotit paikallista alkoholijuomaa, black balsamia. Opas, victoria, sanoi että ellei sitä ole maistanut, ei ole riikassa ollut. Aluksi luultiin että se on niinkuin salmaria, mutta yhh. Enemmänkin yskänlääkettä. Jälkikäteen ajateltuna lämmitti mukavasti, mutta siinä tilanteessa kärvensi aika tujusti. Siis syömään! Viiniä ja olutta ja tosi hyvää ruokaa, eikä kiire mihinkään. Tuntui ekaa kertaa kunnon lomalta. Loppuaika ihanassa riikassa sujui rennosti hostellin baarissa (merinäköala) chillaillen ja korttia mukavan suomalaisen ossin kanssa pelaillen. Oli ollut aasiassa mm. 6kk ja nyt euroopassa. Ei tiedä kauan on ja minne jatkaa, aika mieletöntä. Riikassa on muutenkin paljon suomalaisia matkailijoita. (Suvi voitti irkkupojat juomapelissä!) Kivan illan päätteeksi piti hyvästellä mukavat hostellityypit ja kaunis iltavalaistu riika ja jatkaa matkaa. Asemalla pyöri piirrettyjä ja chaplinia, bussi oli mukava ja nykyaikainen - ja kuski puhui tietenkin vain venäjää. Kello soimaan neljäksi ja unta palloon. Suvi ja Otto tuhisivat sikeästi, mutta itse en bussissa oikein pysty nukkumaan. Maisemat tosi vaihtelevia: peltoa, metsää, peltoa, metsää. Pari luhistunutta latoa ja pimeys. Jossain vaiheessa herääminen sumuun ja kirkkaana loistavaan kuuhun, aika aavemainen näky. Sellainen odotti meitä myös Vilnan bussiasemalla puoli viisi aamulla, ei ristin sielua missään. Mutta hei, randomelämä on parasta elämää (ja kyrsii jo tää notella kirjottaminen, seuraava tulee toivottavasti Warsovasta ihan oikeelta koneelta.)
Ps. Vilnassakin on vielä vessana reikä lattiassa eikä paperista tietoakaan, asemallakin. Mä luulin että intiassa, mutta ei näköjään tarttenut tulla kuin liettuaan :D
- Riikka -
Morjesta reilaajat = nuppuset, onni onnettomuudessa.Saitte teho-opastuksen Riigan historiasta ja muista tapahtumista kun ette päässeet jatkamaan matkaa junalla Vilnuskiin. Hassua, että viestit kulkee "itäeuroopan ajassa", Rigaan ja Vilnaan saapuminen tulee koneelle samalla kellon lyömällä.
VastaaPoistaEi anneta häiritä, kiva kun tulevat. Jokohan bussimatkailu loppuu, inter "rail"= juna, on nimittäin mukavampi nukkumapaikka. Säätiedoissa sanottiin, että budapestissa olis ekan kerran kesälämpöä.+22 C. Vilnassa on kaunis vanhakaupunki, jos niin kyllä kannattaa tutustua. Ja eikun eteenpäin, kohti uusia seikkailuja, Ciao Tisä
Hei taas,tuli mieleen, että aikoinaan Latvian kauppalaivastossa, joka kuljetti mm. meripihkaa maailman turuille ja toreille, joskus joku merimiehistä menehtyi (kuoli,heittihenkensä,delas) kesken matkan. Jos hän oli toivonut tulevansa haudatuksi kotimaansa kamaralle, hänet piti säilöä loppumatkan ajaksi johonkin. Miehistölle oli varattu matkanajaksi viina-annos päivääkohti, mutta kuolemantapauksissa alkoholi käytettiin toisin, vainaa asetettiin tynnyriin/arkkuun ja se täytettiin viinalla.Kaikki merimiehet ei kuitenkaan kestänyt pitkää merilläoloa selvinpäin vaan kävivät arkulla maistelemassa balsamointinestettä. Näin syntyi mainitsemanne black balsam joka myös riga balsamina tunnetaan. Aattelin, et jos vattaan koskee ni tiiätte mitä joitte.(Oikeestihan se on paikallinen yrttilikööri). Hyvää yötä. Tisä
VastaaPoista