Varsova

Heräsimme herätyskelloon (siis 2/3 meistä heräsi siihen) hyvin nukutun yön jälkeen. Miksi kaikissa hostelleissa pitää olla oranssit seinät? Suihkut, hostellin aamupala (parempi kuin Riikassa) ja ulos omituiseen säähän: puolipilvistä, silti painostavan kuuma ja hiostava ilma, aivan kuin ennen ukkosta. Ensimmäiseksi suuntasimme tarkastamaan em-stadionin, joka olikin melkoinen ilmestys. 52 000 paikallaan se peittoaa kotoisan Hartwall Areenan mennen tullen (vaikka kiva työpaikka onkin t. Riikka). Käveltiin pitkin suurta siltaa, ja viimeistään siinä vaiheessa oli vaatteiden vähentämisen aika. Vaikka aurinko ei paistanutkaan, niin helle oli melkoinen. Ollaan muuten pantu merkille pitkin kaupunkia käppäillessä, että naiset ovat täällä todella kauniita. Ja pitkiä. Ja silti kaikilla huimat korot, joilla ne vielä osaavat kävellä! Huomasi heti kaupunkiin tullessa, että kaikki on yhtäkkiä paljon eurooppalaisempaa, ei näy Venäjän vaikutus samalla tavalla kuin Baltiassa. Suunnistettiin muutaman mutkan kautta (mm. maailman parhaiden mansikkapehmisten jälkeen) asemalle ostamaan liput illan junaan, joka veisi meidät huomiseksi Budapestiin. Tiskin takana möllötti jälleen äärimmäisiin asiakaspalvelutaitoihin kykenevä hieman varttuneempi nainen, jonka verbaaliset lahjat (tai englannin kielen taito) ulottuivat yhteen sanaan. "Sleep or ...?" Emme saaneet selvää jälkimmäisestä muminasta, mutta tietenkin me vastasimme "sleep", koska nukkumaan oli tarkoitus yöjunassa päästä. Joka tapauksessa saimme liput 21.10 lähtevään junaan, joten kaikki vaikutti hyvältä. Kielitaidottomien örkkien kanssa asioidessa tulee myöskin auttamatta nälkä, joten aloimme etsiä hyvää ruokapaikkaa. Sellaisia tuntuu olevan täällä joka kadun varressa, eikä tämäkään kerta tehnyt poikkeusta. Frida oli tunnelmallisesti sisustettu ja kuitenkin kohtuuhintainen ravintola, jonka tarjoilijoiksi olivat päätyneet selkeästi ne kaupungin kaksi katsottavan näköistä miestä. Loput ovat...jotain muuta. Riikalle kunnon pihvi, Otolle äärimmäisen hyvä (joskin vähän turhan pieni) chili con carne ja Suville tortillat kasvistäytteellä ja juustolla. Oli niiiin hyvää. Ja koska Suvin päivää tänään vietettiin, niin tietenkin piti ottaa myös jälkkärit, jotka eivät edes maksaneet paljon. Eli kaiken muun hyvän lisäksi Varsova on halpa eikä vielä turistien pilaama; siis täydellinen matkakohde. Junamme lähti yhdeksältä ja kello näytti jo kuutta, joten suuntasimme hostellille hakemaan rinkat ja lähdimme vähitellen valumaan asemaa kohti. Matkalla jäimme Fan Zonen liepeille (muistutti lätkän mm-kisojen Hall of Famea, mutta ei niin ylihinnoiteltu...). Lavalla soitti DJ, porukka jammaili ja aurinko paistoi. Aivan kuin oltaisiin oltu jättimäisillä festareilla, mahtava fiilis ja vapauden tunne. Tietysti siihen vapauteen liittyy myös aikataulujen vahtaaminen, ja nytkin junan lähtöaika lähestyi. Kaikki kaupat olivat muuten tänään kiinni, mistäköhän johtui? (Suvin mielestä Suvin nimipäivistä). Asemalla törmäsimme pariin suomalaiseen ja vaihdoimme muutaman lauseen, sekä ihmettelimme ääneen paikkojamme, jotka eivät "junakartan" mukaan näyttäneet olevankaan makuuvaunussa....ja niinhän siinä kävikin, että yrmy virkailija oli myynyt meille makuupaikat samanlaisessa loossissa kuin Sestokai-Varsova-välillä. Toivuimme kuitenkin pettymyksestä nopeasti, vaikka kaikkia väsyttikin. Kaiken lisäksi vaunuosaston jakoi kanssamme hopeisiin kiiltohousuihin pukeutunut aasialainen mies, joka näytti ihan Mr. Chow'lta Kauhea kankkunen-leffoista. Loppujen lopuski yöjunassa oli ihana tunnelma, maisemat vilahtivat ohi ja oli pilkkopimeää, välillä saavuttiin jollekin asemalle. Lisäksi kanssamme ihmetellyt suomalaispoika tuli sanomaan, että penkit saa vaaka-asentoon! Siinä oli loppujen lopuksi ihan hyvä nukkua, tai sitten se oli väsymystä. Tulimme kolmen maan läpi, Puolan, Tsekin, Itävallan ja lopulta saavuimme 08:35 Unkarin Budapestiin. Vaikka konnarit kysyivätkin liput joka maassa ja lisäksi outoja kysymyksiä ("minne olette menoss?" ja Suvin ikää), niin hyvällä fiiliksellä uudessa maassa. Ja kohti uusia seikkailuja...

- Riikka, Otto, Suvi -
7.6.2012 klo 09:00