Nukuimme yllättävän hyvin laivan "lentokonepenkeillä", mutta herääminen kymmenen aikaan tapahtui hirveimmällä mahdollisella tavalla: Riikka ja Suvi havahtuivat huonolla englannin kielellä lausuttuun sekavaan kuulutukseen, jossa mainittiin "emergency boat" ja "please stay calm." Siiiis...mitä!? Kuulutuksessa oli pitkät pätkät italiaa ja kreikkaa, mutta englanniksi se jäi muutamaan lauseeseen. Unenpöpperössä oli vaikea tajuta mistään mitään, mutta sen ymmärsi, että kaikkia matkustajia pyydettiin tulemaan kannelle, pukeutumaan lämpimästi ja pysymään rauhallisena. Otto tuttuun tapaan tuhisi kuulutuksista huolimatta autuaasti, mutta herätimme unikeon ja tarkkailimme epätietoisina ja pikkupaniikissa muita ihmisiä. Kaikki olivat hereillä, mutta näyttivät rauhallisilta - ei siis syytä paniikkiin? Laiva ei ollut kallellaan ja moottorit päällä - kaikki hyvin? Italialaisen näköinen lapsiperhe kulki muiden tapaan kohti aulaa (jossa ihmisten päälle puettiin pelastusliivejä, mitäää??) ja kysyimme mitä on tekeillä. Mies onneksi vastasi kyseessä olevan vain harjoitus ja demo mahdollista hätätilannetta varten. Concordian onnettomuuden jälkeen kaikki tällainen on kai tullut pakolliseksi, ja ihan hyvä niin. Me tosin emme jaksaneet lähteä esitystä seuraamaan, vaan jäimme lukemaan ja torkkumaan tuoleillemme. Laivassa soitettiin vielä esimerkinomaisesti yleinen hätämerkki ja kapteenin kuulutus, jossa käskettiin jättämään laiva. Jos olisi herännyt vasta hätämerkkiin, niin ehkäpä olisi iskenyt lievä paniikki? Tai sitten täällä ollaan jo ihan tottuneita tällaiseen, meidän krapulanhajuisella Viikkarillamme ei tuollainen aamuherätys onnistuisi kyllä ikinä...Melkein kokonainen päivä (seitsemään saakka) laivalla kului täydellisesti rentoutuen, ei kiire mihinkään, ei aikatauluja, vain olemista. Kun Ottokin oli ottanut pienet (3h) päiväunet, suuntasimme kannelle syömään kana- ja lihasoulakit ( we're so lucky today so we want soulakis to our suulaki", kuivaa reililäppää heh-heh). Loppuaika kului korttia pelaten ja tuijotellen merelle. Koko matkan olemme sekoilleet kellojen kanssa, sillä Suvin ja Oton älypuhelimet ovat siirtyneet kolme tuntia Kreikan ajasta taakse päin, Riikan kivikautinen Nokia näyttää edelleen Suomen aikaa, mutta laivan kellot ovat siitä tunnin jäljessä. Luultavasti saavuimme Anconaan kaksi tuntia myöhässä, mutta emme ole varmoja. Anconassa meidän oli alustavien tietojen mukaan määrä nukkua asemalla tai hengailla jossain viiteen saakka, jolloin lähtisi juna Riminiin. Asemalla koimme kuitenkin iloisen yllätyksen, kun juna lähtisikin jo 19.57 - siihen oli vartti aikaa! Onneksi ei jääty satamaan lorvailemaan. Matka taittui mukavalla IC:llä parissa tunnissa ja tadaa - olimme saapuneet jälleen uuteen kaupunkiin, vaikka kolme tuntia sitten kökötimme vielä laivassa. Rimini vaikutti vähän paremman väen paikalta, oli kalliin näköisiä taloja korkein aidoin ja portein varjeltuina, ja hämmästykseksemme (ihana suomen kieli) Sunflower-niminen hostellimme (jälleen oranssit seinät) löytyi niiden keskeltä. Olimme kuitenkin parin minuutin kävelymatkan päässä keskustasta, joten lähdimme vielä nopeasti sinne pyörähtämään. Meneillään oli joku musiikkifestari; venesatama oli täynnä markkinahumua, ruokakojuja ja elämää, ja lavalla soitti ja lauloi erilaisia kuoroja ja orkestereita. Liikkeellä oli runsaasti ihmisiä, joita oli mukava seurailla juomien äärellä. Ilma tuoksui etelältä eli...no kyllä te sen tuoksun tiedätte. Hieman oli leppoisampi tunnelma kuin Kreikassa, jossa on muuten huomenna THE vaalit. Mielenkiinnolla odotetaan. Käppäilimme musiikin saattelemana hienojen veneiden reunustamaa rantakatua hostellille, jossa outojen vessanpönttöjen sietokykyämme jälleen koeteltiin: tämä yksilö ei vetänyt vessaa ollenkaan, vaan lirutti vain vähän vettä pönttöön jatkuvalla syötöllä. No ehkä se on huomiseen mennessä vetänyt itsensä...ainakin paperin sai heittää pönttöön, eikä tarvinnut tunkea avoimeen rodeen niin kuin laivassa. Onko oikeasti mitään ällöttävämpää? Okei, ehkä se yksi vessa Belgradissa, mutta siitä ei puhuta. Huomenna teemme päiväreissun San Marinoon (kyllä, se on valtio) ja pääsemme vihdoinkin RANNALLE! Suvikin hyppäsi jo melkein laivasta kun hinku Välimereen on niin kova. Italialaista jäätelöä on myös ihan pakko saada, jos söis pelkästään sitä? Ciao niinku täällä sanotaan!
- Otto Suvi Riikka-
17.6.12 klo 0.40
Moikka rohkeat ja urheat reilaajat! Onpa teillä ollut jännitystä ja seikkailua kerrakseen ja vielä on varmasti paljon edessä:)Olis kiva olla kokemassa tuota matkaa yhdessä. Tosin reikävessojen suhteen mulla tulisi olemaan vaikeuksia... Mutta turvallista ja iloista loppumatkaa teille ja nauttikaa italiasta sekä muista tulevista kohteista täysin rinnoin! t. Heidi<3
VastaaPoistaHei murut!
VastaaPoistaPääsin täällä reissussa lukemaan blogianne kun menin pokkana yhden hotellin ovesta sisälle ja otin koneen haltuuni, pakkohan tätä on lukea lähes päivittäin, on NIIIIIIN ihanaa aistia että te nautitte vaikka jännitystäkin tuntuu olevan ja upeaa teille tavata erilaisia uusia ihmisiä. Viikko viel about jäljellä eikä taida olla kisaväsymystä? Imekää vaikutteita koko kesäks. Terkuin sateisesta Tallinnasta Ä
Morjensta nuppuset, mä oon lukenu teidän kaikki viestit (moneen kertaan) ja kommentoinutkin useimpia, mutku... Tänä aamuna muunmuassa mä kirjotin pitkään ja hartaasti, sit mä painoin julkaise-nappulaa. Nettiyhteys oli menny poikki, uutta avatessani viesti lähti hyperavaruuteen, taas. Mahtaa ne pienet vihreät sarvipäät ihmetellä, et mitä nää jutut on, mitkä nuppuset ...tu. Päällimmäisenä ajatuksena on, et vaikeuksien kautta voittoon ja niinhän ne muistot syntyy. Sadan vuoden päästä ei kukaan enää muista et... jne. Tasan kaksviikkoa takana ja viikko edessä, yks kolmasosa on pitkä aika ja teillä on monta "mahtavaa" (niinku eräs ryhmänne jäsen niin us..) paikkaa nähtävänä, haistettavana ja maistettavana. (Jos ootte viel Italiassa ni opettakaa ne tekee pizzaa, meill saa parempaa).
VastaaPoistaMeni taas lottopotti ohi (7 milj.), eli ei tartte pelätä mun yöllistä vierailua teidän makuuvaunuun. Lucky Riikka!!! Mut uutta matoo koukkuun, suurella sydämellä ja nöyränä kohti seuraavaa arvontaa, niinku Leijonat konsanaan. Toimii varmaan opasteena myöskin teidän tulevalle viikolle. Meikä lähtee nyt nukkumaan, on aika, niinku tekstistä voi päätellä. Öitä. Tisä