Yöllä kuului meteliä käytäviltä. Hostellin baari oli mennyt kiinni ja ihmiset siirtyivät ruotsinlaivojen tapaisesti käytäville bilettämään. Huonetoverimme brasilialainen ei-brasilialaisen-näköinen paul ei ollut vielä 5 aikaan aamulla nukkumassa, kun osa meistä havahtui käytävämeteliin. Tai siis kaikki havahtuivat, mutta Otto ei muista asiasta mitään ja kävi vessassakin ilmeisesti unissaan. Herätyskello oli Otolle ensimmäinen merkki heräämisestä. Nopeat aamutoimet, kullakin yksilölliset ja huoneen luovutus. Suvi ja Otto lähti kauppaan hankkimaan aamupalaa samalla kun Riikka jäi kirjottamaan edellistä blogitekstiä koneelle. Kaupasta mukaan tarttui tuoreita sämpylöitä, viipalejuustoa ja mehua, vesipulloja unohtamatta. Edelleen on hiostavan kuuma (ehkä se varsovan ukkonen on siirtymässä tänne), mutta aurinko ei porota eilisen tapaan. +30 kuitenkin. Aamupalan söimme läheisessä puistossa, ja totesimme että budapest on täynnä puluja. Myös koiria löytyy joka lähtöön, ja kummallisia huonekalukasoja keskellä katua. Ja turisteja, niitä on pilvin pimein. Mahat täynnä ja tyytyväisinä suuntasimme metrolla asemalle hankkimaan lippuja yöjunaan. Liput hoituivat aluksi ärtyisän, mutta lopulta ihan mukavan virkailijan kanssa, joka kävi vielä lipun kanssamme läpi ja korosti "BED numbers" osoittaen samalla kolmea peräkkäistä numeroa. Takaisin metroon ja suunta kohti Heroes squarea josta lähtee bussi Aqua Worldiin, euroopan suurimpaan vesipuistoon. Oikean bussin löytäminen aukion laidalta osoittautui hankalaksi tehtäväksi, no hieman apua turistioppaalta ja johan bussin paikka löytyi. Vesipuisto oli kaupungin ulkopuolella, mutta matka ei kestänyt kauan. Vesipuisto muistutti serenaa, mutta oli uudistetumpi, siistimpi ja isompi. Kaikin tavoin mahtava. Saunaworldissakin käytiin tutustumassa, kaikissa saunoissa oli idioottimainen tiimalasi jota piti kääntää sisään tullessa eikä missään saanut heittää löylyä...! "Finnish sauna" löytyi myös, mutta se ei kyllä ollut suomalaista nähnytkään kun ei löylyä saanut heittää. Koettiin myös höyrysauna, kristallisauna, infrapunasauna, ekosauna (narkkarivalolla), terapiasauna ja jäähuone, kaikki löytyi. Aika luksusolo tuli kesken reiliä kun saatiin peseytyä kunnolla ja lillua porealtaassa (ja laskea kymmeniä erilaisia vesiliukumäkiä!) uiskentelun jälkeen olikin jo nälkä, joten suuntasimme metrolla Pestin puolelle etsimään ruokapaikkaa. Metro on täällä jännä ja linjoja on kolme; punainen, sininen ja keltainen. Ne kulkevat kolmessa eri tasossa, keltainen lähimpänä maata ja sininen syvimmällä. Nopea ja helppo tapa matkustaa täällä. Ruokapaikan löysimme kohtuullisen läheltä metroasemaa. Istuimme terassille syömään, tietenkin, mutta ruokailun loppuvaiheilla tunsimme vesipisaroita harvakseltaan ihollamme. Onneksi saimme syötyä ennen kuin kunnon tihkusade alkoi ja siirryttyä katoksen alle. Ruoka oli mahtavaa ja tarjoilija mukavin mitä olemme tavanneet. Vitsaili ja heitti läppää idioottipomosta. Maksettuamme kävelimme metrolle ja sillä hostellille hakemaan rinkkoja säilöstä. Rinkat saatuamme nokka kohti asemaa ja Belgradia! Toivottavasti saamme tällä kertaa yöjunassa sängyt!
- Otto Suvi Riikka -
9.6.12 20.40
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti